HeikkiLeikola Kirjoituksia siuntiolaisesta kunnallispolitiikasta

Siuntion koulukysymys teknisen lautakunnan käsittelyssä

Arvoisa lukija, tervetuloa blogini "Kirjoituksia siuntiolaisesta kunnallispolitiikasta" ensimmäisen kirjoituksen pariin. Aloitan kirjoittamisen Siuntion todennäköisesti tärkeimmästä päätöksestä lähivuosiin: miten ratkaista Siuntion koulurakennuksiin liittyvät ongelmat. Ratkaisun valmistelu kunnallisessa päätöksenteosssa kulkee tästä aiheesta Teknisen lautakunnan kautta, jonka jäsen olen kunnanvaltuustotyöni ohella tämän kuluvan vaalikauden.

Siuntion tekninen lautakunta piti kokouksen tiistaina 14.11.2017. Siinä pääaiheena oli Siuntion peruskoulujen ongelmallinen tilanne ja se, mihin suuntaan ratkaisuja lähdetään kehittämään. Lautakunnan kokous sisälsi monia värikkäitä puheenvuoroja ja vastapainoksi myös rauhallisempaa pohdiskelua. Jos jotakin, on lautakunta mielestäni osoittanut jo tähän mennessä kautta, että se ei tyydy olemaan pelkkä kumileimasin, vaan lautakunta koostuu vahvasti tuntevista ja asioihin kantaa ottavista jäsenistä, jotka eivät pelkää nostaa vaikeitakaan aiheita esiin tai haastaa virkamiesten näkemyksiä asioista. Tästä kokouksesta aikanaan julkaistavassa pöytäkirjassa lautakunnan päätöksen muotoilu on melko suppea, joten avaan tässä laajemmin sitä, mitä aiheita ja miten kouluasiaa on lautakunnassa käsitelty. Kirjoitus perustuu minun henkilökohtaiseen käsitykseen asioista ja tapahtumista, joten en väitä käsillänne olevan absoluuttisen totuuden aiheesta. Kaikki kirjoituksessa esiintyvät asiavirheet tai väärinkäsitykset otan omaan piikkiini. 

Pyrin tässä seuraavassa luomaan lukijoille jonkinlaista kokonaiskuvaa Siuntion koulujen tilanteesta ja siitä, miten tilantetta pyritään ratkaisemaan. Siuntion kunnassa sijaitsee kolme peruskoulua: Aleksis Kiven Koulu (AKK), Päivärinteen koulu sekä Sjundeå Svenska Skolan (SSS). Viimeisen parin vuoden aikana on näistä jokaisesta ilmennyt sisäilmaongelmia, jotka ovat osoittautuneet monilta osin vakaviksi. En itse tiedä, kauanko näistä ongelmista on tietoja tihkunut, mutta joka tapauksessa siitä lähtien, kun asia on ylittänyt tietyn "tajuamisen kynnyksen'', on kunta tarttunut asiaan tarmokkaasti. Kaikissa kunnan rakennuksissa, joissa on ollut epäilyjä sisäilmaongelmista, on suoritettu tutkimuksia. Rakennusten ja ihmisten oireita on alettu helpottaa välittömästi parasta teknistä tasoa edustavilla ilmanpuhdistimilla. Siuntion kouluista kaksi: AKK sekä Päivärinne siirretään tilapäiskouluihin tämän syksyn ja talven aikana. Kaikkein vakavimmin ongelmallinen rakennus on hammashoitolan talo. Tätä taloa ei edes yritetä korjata, vaan nykyisen hoitolan viereen suunnitellaan rakennettavaksi kokonaan uutta rakennusta mahdollisimman nopealla aikataululla. Pikkukunnassa on siis pantu tuulemaan, kun monissa muissa vielä ongelmia pyritään korjaamaan kätkemällä ja kiertelyllä.

Rakennusten sisäilmaongelmien laajuuteen on siis havahduttu nopealla aikataululla ja toimeen tartuttu laajalla rintamalla. Tämä on sekoittanut kunnan teknisen osaston normaalin toiminnan meko totaalisesti, mikä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon ongelmien laajuudet. Kun näihin rakennusten kuntoasioihin törmää ensimmäisen kerran, on tuloksena epäuskoinen tyrmistys ja kiukku: miten tämä on edes mahdollista? Kenen syytä tämä on? Syyt ovat moninaiset ja aika samat, kuin muissakin maamme kunnissa: yleisesti käytetyt rakennustavat ja -normit ovat olleet ongelmia tuottavia, rakentamisen kulttuuri on ollut löyhää: rakennusjätteet on jätetty välipohjaan, läpivientejä ja materiaalisaumoja ei ole tehty kunnolla ja tiiviiksi, jne sekä kiinteistöjen hoito on ollut puutteellista. On todennäköistä, että rakentamisessa on paikoin ollut suoranaisia laiminlyöntejäkin. Näitäkin selvitetään, mutta ei sillä saada kaatunutta maitoa enää kannuun, vaikka kuinka kyseltäisiinkin, kuka sen tiinun kaatoi. Syyt ja jopa syyllisetkin on hyvä saada selville, ja jopa jotain korvauksiakin saatamme saada, mutta on erittäin tärkeää muistuttaa, että kunnan työntekijöiden nykyinen joukkue on täysin vaihtunut viime vuosina ja he ovat syyttömiä ongelmiin. Väistämättä hekin ovat saaneet osansa kuravellistä niskaansa, mutta koettakaa kaikki muistaa, että älkää ampuko viestintuojia tai korjausmiehiä. Vaikka kiukuttaa, niin nykyiset virkamiehet eivät tätä soppaa tilanneeet - he vain lusikoivat sitä parhaansa mukaan - ja ansaitsevat kiitoksen siitä. 

Suomessa on viime vuosina ropissut kokemusta "homekoulujen" korjaamisesta hyvin runsaasti. "Homekoulut", kuten ongelmatapauksia yleisesti kutsutaan, pitää laittaa lainausmerkkeihin, sillä parempi olisi puhua sisäilmaongelmista. Sisäilmaongelmien kirjo on hyvin laaja. Se pitää sisällään rakennusmateriaaleista irtoavia haitallisia aineita, kosteuden aiheuttamia erilaisia mikrobeita ja näitten erittämien aineita, joille ihmiset saattavat altistua voimakkaasti sekä sitten myös itse hometta ja siitä irtoavia itiöitä. En ole itse tämän alan asiantuntija, ja välillä mietin onko kukaan, sillä ilmiö on todella laaja ja luonteeltaan epämääräinen. Sisäilmaongelmia on vaikea tutkia. Ei ole olemassa mitään yhtä mittaria, jolla asiaa voitaisiin todeta. Myös ihmisten oirehtiminen sisäilmaan vaihtelee. Kuten hyvin tiedetään, niin kesti aikansa, ennen kuin laajasti myönnettiin koko ilmiön olemassaolo. Ongelma on kuitenkin todellinen. Tutkimukset koostuvat jonkinlaisesta rakennussalapoliisin työstä, jossa pienistä johtolangoista kootaan todisteista ja niistä sitten isompi kertomus.

Kaikissa kolmessa Siuntion koulussa on tehty mittavia tai kohtalaisen mittavia tutkimuksia, joissa on ongelmia kartoitettu ja löydetty näille lukuisia rakenteellisia aiheuttajia. Näitten tutkimusten pohjalta on laadittu korjausssuunnitelmia siitä, mitä korjauksia tarvitaan, jotta ongelmat voidaan ratkaista. Pahaksi onneksi usein korjaukset ovat niin mittavia, että mikäli niihin ryhdytään, nousevat korjauskulut usein hyvin lähelle uuden vastaavan rakentamista (yksi arvio on noin tyypillisesti noin 80% uudisrakentamisen kustannusista). Lisäksi kokemukset korjauksista ovat valitettavan huonoja. Maassamme on useita esimerkkejä jopa miljoonilla korjatuista kouluista, jotka lopulta korjauksien jälkeenkin on jouduttu purkamaan kokonaan. Edellisen lisäksi pitää ottaa huomioon, että koulurakennukset ovat viime vuosina muuttuneet tilaratkaisuiltaan hyvin paljon vanhasta "luokkahuoneita ja käytäviä" mallista monipuolisempaan suuntaan. Uudet koulut pitävät sisällään monenlaisia oppimistiloja, ovat muunneltavia ja ovat hyvin innostavan näköisiä paikkoja, jos niissä käy aikuinen tutustumassa. Uudet koulut ovat yksinkertaisesti paljon parempia, kuin vanhat. Tällaista lopputulosta on korjausrakentamisella vaikea saada aikaan. Tämän kaiken takia mittavat korjaukset eivät minun - eikä teknisen lautakunnankaan - mielestä kannattavia. 

Siuntion kouluista mittavia korjauksia vaativat Päivärinne kokonaisuudessaan, AKK vanha puoli (alakoulu) sekä SSS vanha puoli. Lautakunta oli sitä mieltä, että nämä tilat on syytä korvata uusilla rakennuksilla, joiden tarkoituksenmukaisinta sijaintia tutkitaan jokaista nykyistä koulutonttia vaihtoehtona käyttäen. 

Meille jää edelleen jäljelle AKK ja SSS uudet puolet. Nämä kaksi koulua on rakennettu molemmat kahdessa vaiheessa ja niitten uudet osat ovat melko tuoreita. Vaikka myös näistä uusista osista on löytynyt merkkejä sisäilmaongelmista, niin ne eivät ole olleet niin vakavia, kuin vanhemmissa rakennuksissa tai niitten rakennusten osissa. Ongelmien syille on löydetty selkeät ja todennäköiset lähteet ja niihin on kehitetty ratkaisuja. Nämä molemmat uudemmat koulutalot ovat nykyisen käsityksen mukaan sellaiset, että jatkoratkaisun lähtökohtana pidetään sitä, että nämä uudemmat tilat korjataan tulevaa käyttöä varten. Tässä yhteydessä nousee varmasti monella huoli siitä, että miten voimme tietää, että näistä tiloista tulee korjaamalla hyviä. Tällöin on hyvä muistaa, että sisäilmaongelmat eivät ole mikään jyrkkä joko tai, vaan rakennuksia voisi verrata ihmisiin, joiden terveysongelmat vaihtelevat lievästä köhästä aina pahanlaatuiseen syöpään. Jos sanomme ihmisestä, että "hän on sairas", emme tiedä vielä mitään, mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä. Sama se on taloilla. Tuskin mikään talo on täysin terve ja tarpeeksi kun tutkitaan, niin kyllä aina jotain löytyy. Näissä asioissa täytyy käyttää järkeä ja viisautta, jos jompaa kumpaa on saatavilla. Tällä hetkellä uskomme lautakunnassa, että AKK ja SSS uusilla puolilla ongelmat ovat enemmän lieviä, kuin vakavia - ja siksi korjattavissa. Asiaa kuitenkin tutkitaan ammattilaisten voimin lisää ja korjaussuunnitelmat täsmentyvät ajan kanssa - siksi tähänkin asiaan voi tulla jatkossa uutta tietoa ja sitä kautta muutoksia.

Jos nykyisen kaavailun mukaan mennään, niin tilanne on siis sellainen, että AKK:n yläasten voisi jatkaa nykyisessä AKK:n uudella puolella korjatuissa tiloissa. SSS ala-aste voi jatkaa SSS:n uudella puolellella korjatuissa tiloissa, joita täydennetään uudisrakentamisella, jos tarpeen. Koska joudumme rakentamaan täysin uudet suomenkieliset alakoulut, voidaan näille samalla miettiä parasta mahdollista sijoitusta. Koulutoiminnalle kokonaisedullisinta olisi, että ala-asteet olisivat vierekkäin niin, että niille voisi rakentaa yhteiset liikunta-, ruokailu-, juhlasali- ja erikoisluokkatilat, jotka olisivat kaikkien ala-asteiden käytössä. Näitten kaikkien järjestelmien rakentaminen kahteen tai kolmeen paikkaan olisi todennäköisesti merkittävästi kalliimpaa. Tällainen alakoulukampus olisi omasta mielestäni parhaimmillaan nykyisen SSS:n tienoilla. Se sijaitsee sopivasti keskustassa, muttei ihan sen ytimessä, mikä on optimaalinen tilanne alakoululle. Tämä vaihtoehto sai runsaasti kannatusta lautakunnassa. 

Kaupunkisuunnittelullisesti olisi myös eduksi, mikäli keskustan koulut olisivat hieman sen ytimen ulkopuolella. Tämä mahdollstaisi palvelu- ja liikekeskittymän kehittämistä keskustaan. Tällä hetkellä Siuntion ytimen pääelinkeinot ovat päiväkodit, koulut ja virastot. Kaikki ovat tärkeitä tehtäviä, mutta ne eivät lisää minkään keskustan vetovoimaa yksinään. Tarvitsemme kipeästi Siuntioon kunnollista liikehuoneistokeskittymää, jos haluamme pitää kuntakeskusta jatkossa vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä. Tästäkin näkökulmasta minun mielestäni keskustan koulurakentaminen olisi hyvä keskittää SSS:n tontille ja sen ympäristöön. 

On myös otettava esiin Päivärinteen koulun tilanne avoimesti. Lautakuntaan valmistellussa virkamiesesityksessä ehdotettiin Päivärinteen koulun toimintaa siirrettävän kunnan keskustaan - ihan noin vaan sivulauseessa. En ole ihan varma, oliko kyseessä tahallinen häivyttämisyritys vai ei, ja tästä asiasta on muitakin mielipiteitä, mutta minusta kyseessä oli edelleen täysin selvä Päivärinteen lopettamiseen tähtäävä operaatio. Olisi ollut Siuntion päätöksentekokulttuurille häpeällistä, mikäli tämän perinteisen koulun lopettaminen, vaikkakin "uudelleen sijoittamisen" muodossa, olisi tehty asiaa kierrellen, konsulttiselvityksen toimeksiannon yhteydessä. Nyt tämä uhka saatiin torjuttua, kun lautakunta otti asiaan painokkaasti kantaa. Tulevissa laskelmissa Päivärinteen koulun uudisrakentamisen vaihtoehtoisena sijaintipaikkana pidetään edelleen Päivärinteen koulun nykyistä tonttia. Tämä pitää pohjoisen koulun edelleen reilusti mukana kisassa. 

Vaikka olen Päivärinteen koulun innokas puolustaja, ja luultavasti tämän takia valtuustoon valittu, niin minunkin on rehellisesti todettava, että vähän huolestuttavalta näyttää. Koska kunnan on pakko rakentaa näin paljon uutta koulutilaa, se rasittaa kunnan taloutta joka tapauksessa äärimmilleen. Koulujen kustannuksista pitkällä tähtäimellä muodostuu käyttökuluista valta-osa. Jos keskitämme kaikki koulut yhteen sijaintiin, on selvää, että käyttökulut alenevat. Kuinka paljon, se selviää kun laskelmia tehdään eteenpäin. Voimme kohdata tilanteen, että meillä ei kuntana ole yksinkertaisesti varaa kuin yhteen ratkaisuvaihtoehtoon, jossa kompromisseja tehdä lasten sisäilman laadun suhteen. Aiemmin, kun Päivärinteen koulua oltiin ajottain hivuttamassa nykyisestä rakennuksesta keskustaan pelkästään säästöjen (tai jonkun muun vastaavan syyn takia), niin tilanne oli ihan eri. Nyt kun Päivärinteen rakennus ei ole käyttökelpoinen, tilanne on muuttunut perusteellisesti.

Vielä lisäulottuvuutena pitää mainita myös koulurakennusten kirjanpidollinen ulottuvuus. Vaikka kirjanpito ja tasearvot ovat täysin toissijaisia asioita verrattuna lasten oikeuteen terveelliseen ja laadukkaaseen kouluympäristöön, niin ovat ne yhtäkaikki todellisia asioita Siuntion kunnan kannalta. Nykyisten koulurakennusten yhteenlaskettu tasearvo ylittää seitsemän miljoonaa euroa. Mikäli nämä kaikki koulut purettaisiin, jouduttaisiin tämä 7M€ kirjaamaan alas kirjanpidosta ja tämä näkyisi kunnan tuloslaskelmassa tappiona. Vaikka kunnan kassassa olisi edelleen aivan yhtä paljon (tai vähän) rahaa, jolla laskut ja palkat maksetaan,  kuin ilman alaskirjausta, olisi tällä tappiolla silti merkittävä käytännön vaikutus. Kuntalain mukaan nimittäin kunnan on katettava tuloslaskelman kumuloitunut alijäämä neljän vuoden kuluessa (meniköhän tämä nyt ihan oikein? ainakin tähän suuntaan kuitenkin). Mikäli näin ei tapahdu, valtiovarainministeriö voi nimittää selvitysryhmän selvittämään, voiko kunta selvityä alijäämästään ja pahimmassa tapauksessa määrätä kunnan pakkoliitoksen. Tämän takia on tärkeää myös selvittää, miten esim. koulujen käytöstä vapautuvia tiloja tai tontteja voidaan käyttää taloudellisesti hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti.

Ja vaikka jätetään kirjanpidollinen ulottuvuus omaan avaruuteensa, niin voidaan sanoa, että koulujen rakentaminen ja korjaus tulee olemaan niin mittavaa, että se tulee venyttämään kunnan taloudellista kantokykyä lähelle sen ääriä joka tapauksessa. Tässä pieni pintaraapaisu ja lyhyt kokonaiskatsaukseni Siuntion koulutilanteeseen. Tuntuu, että pelkkä perusteetkin on aikamoinen paketti. Toivottavasti tämä kirjoitukseni selvittää tilannetta edes jonkin verran. Mielestäni on tärkeää, että valmistelua ja päätöksentekoa kouluasian ympärillä tehdään avoimesti ja kansalaisia tiedottaen ja kuunnellen. 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vierinen kuva
kari vierinen

Hyvä kirjoitus
ja aika hyvin kuvaa teknisen lautakunnan kokouksen etenemistä.

Toimituksen poiminnat